EU:n yhdyskuntajätevesidirektiivistä pahimmillaan lähes miljardiluokan lisäkustannus ja vakava uhka lääkkeiden saatavuudelle

/EIN News/ -- ORION OYJ                
LEHDISTÖTIEDOTE
13.2.2024 KLO 8.00
        
EU:n yhdyskuntajätevesidirektiivistä pahimmillaan lähes miljardiluokan lisäkustannus ja vakava uhka lääkkeiden saatavuudelle

Vuoden alussa voimaan tulleen yhdyskuntajätevesien puhdistusta koskevan EU-direktiivin myötä lääketeollisuus ja kosmetiikka- ja hygieniateollisuus velvoitetaan maksamaan ns. laajennetun tuottajavastuun tuottajaroolissa mikroepäpuhtauksien poistosta aiheutuvat investointi- ja ylläpitokustannukset. Arvioidut kustannukset ylittävät monikymmenkertaisesti komission arvion. Kasvavat kustannukset uhkaavat vaarantaa lääkkeiden saatavuuden sekä heikentää EU:n kilpailukykyä.

VTT:n tekemän kustannusarvion* mukaan laajennetusta tuottajavastuusta aiheutuvat investointi- ja rakennuskustannukset tulevat olemaan 280–816 miljoonaa euroa Suomessa. Seitsemän suurimman jätevesipuhdistamon osalta kustannukset ovat arviolta noin 237–353 miljoonaa euroa. Keskisuurten puhdistamoiden (71 kpl) investointi- ja rakennuskustannukset tulevat olemaan karkeasti arvioiden yhteensä noin 46–463 miljoonaa euroa, riippuen riskinarvioinneista. Vertailun vuoksi mainittakoon, että lääkevalmisteiden tukkuhintainen kokonaismyynti oli vuonna 2023 Suomessa 3 091 miljoonaa euroa.

Komission aikaisemmin antama arvio Suomelle aiheutuvista vuosikustannuksista oli 13 miljoonaa euroa. Lääketeollisuuden toimijat katsovatkin direktiiviä perustelevan arvion olleen täysin väärässä mittaluokassa. Lääketeollisuuden toimijat pitävät nyt välttämättömänä, että Suomessa toteutetaan direktiivistä huolellinen vaikutusten arviointi. Vaikutusten arviointi tarvitaan turvaamaan direktiivin toteutus yhteiskunnan ja potilaiden kannalta kestävällä tavalla.

Direktiivin tuomat kustannukset ovat mittavat ja tuovat todellisen riskin kaventuvasta lääkevalikoimasta Suomessa. Suomi on pieni markkina ja direktiivin aiheuttamat lisäkustannukset voivat tehdä nykyisen lääkevalikoiman ylläpidon yrityksille kannattamattomaksi. Yhteiskunnan on mietittävä toimet, jolla Suomessa varmistetaan lääkkeiden saatavuus potilaille myös tulevaisuudessa. Jätevesistä havaittavat lääkejäämät johtuvat pääsääntöisesti lääkkeiden normaalista käytöstä, eivät lääkkeiden valmistuksesta.

Yhteiskunnan tulee osallistua laajennetun tuottajavastuun tuomien kustannusten jakamiseen direktiivin sallimalla 20 %:n osuudella. Nykyisen hintasääntelyn takia lääkeyrityksillä ei ole Suomessa mahdollisuutta huomioida kasvavaa kustannustaakka hinnoittelussa ”saastuttaja maksaa” -periaatteen mukaisesti. Yhteiskunnan 20 % maksuosuus on keskeinen keino minimoida vaikutuksia lääkevalikoimaan.

Kaventuvasta lääkevalikoimasta kärsivät ennen kaikkea potilaat. Lääketeollisuuden toimijat vetoavat päättäjiin tämän rahoituksen turvaamiseksi.

Lääkkeet ovat kriittisiä ja välttämättömiä hyödykkeitä väestön terveyden ja työkyvyn ylläpitämisessä. Kannattavuus on edellytys sille, että lääkevalmisteita tuotetaan ja pidetään EU:ssa kaupan. Tämä on erityisen tärkeää pienten markkinoiden kuten Suomen kohdalla. EU-lainsäädännön tulee huomioida Euroopan kilpailukyvyn ja teollisuuden toimintaedellytysten tukeminen niin, että lääkkeiden valmistus ja kaupanpito on mahdollista EU-maissa, eikä lääkkeiden saatavuus tai potilaiden hoito kärsi.

Kustannukset jätevesien lisäpuhdistuksesta on osoitettu vain kahdelle teollisuuden alalle maksettavaksi, mikä ei luo muille toimialoille kannustetta vähentää mikroepäpuhtauksia. Lääketeollisuus tulee nähdä osana EU:n strategista autonomiaa, jossa erilaisin toimin vahvistetaan omavaraista tuotantoa eikä heikennetä sitä. Nyt tehty sääntely ei tue TKI-intensiivisen toimialan toimintaedellytyksiä Euroopassa tai mahdollista esimerkiksi uusien antibioottitehtaiden perustamista Eurooppaan.

Yleisesti direktiiviehdotuksen tavoite suojella ympäristöä puutteellisesti käsiteltyjen yhdyskuntajätevesien haitallisilta vaikutuksilta on erittäin kannatettava. Lääketeollisuusyritykset ovat sitoutuneet ympäristönäkökulmien huomioimiseen ja ne ovat jo pitkään oma-aloitteisesti tehneet toimia lääkkeistä aiheutuvan ympäristökuorman pienentämiseksi.

                                                 
Yhteyshenkilöt:
Liisa Hurme, toimitusjohtaja, Orion Oyj
liisa.hurme@orion.fi, puh. +358 10 426 2874

Anne-Mari Virolainen, toimitusjohtaja, Lääketeollisuus ry
anne-mari.virolainen@laaketeollisuus.fi

Heikki Bothas, toiminnanjohtaja, Rinnakkaislääketeollisuus ry heikki.bothas@rinnakkaislaaketeollisuus.fi


*Mona Arnold, Mika Naumanen ja Inka- Mari Sarvola. 12/2024. Yhdyskuntajätevesidirektiivin uudistuksen kustannukset - mikroepäpuhtauksien poisto ja hallinta. Tilaajat: Orion Oyj, Lääketeollisuus ry ja Rinnakkaislääketeollisuus ry.

Julkaisija:
Orion Oyj
Viestintä
Orionintie 1A, 02200 Espoo
www.orionpharma.com

Orion on suomalainen yli satavuotias lääkeyhtiö - hyvinvoinnin rakentaja, joka toimii maailmanlaajuisesti. Kehitämme, valmistamme ja markkinoimme ihmis- ja eläinlääkkeitä sekä lääkkeiden vaikuttavia aineita. Orionilla on laaja alkuperäislääkkeiden, geneeristen lääkkeiden sekä itsehoitotuotteiden valikoima. Lääketutkimuksemme ydinterapia-alueet ovat syöpäsairaudet ja kipu. Orionin kehittämiä alkuperäislääkkeitä käytetään muun muassa syöpien, neurologisten sairauksien sekä hengityselinsairauksien hoidossa. Orionin liikevaihto vuonna 2023 oli 1 190 miljoonaa euroa, ja yhtiö työllisti vuoden lopussa noin 3 600 henkilöä. Orionin A- ja B- osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä.

No index entries found.